Ladataan sivua...

Kemijärvi nousemassa puunjalostuksen kärkikaupungiksi

Vuosikymmen sitten Kemijärvellä vallitsi apeus. Taivaantulien lomassa Stora Enso päätti lakkauttaa puoli vuosisataa maamerkkinä toimineen sellutehtaan. Nyt tunnelin päässä on jälleen valoa.


Video; Keitele Forest Kemijärvi, puukenttä. Tukki ø 10 - 25 cm

Kemijärvi 7.10.2017 

Kemijärven metsätapahtumassa lukuisa joukko palveluntarjoajia esittelivät toimintaansa. Päähuomion nappasi odotetusti Heikki Nivalan johtama Boreal Bioforest Oy ja varsinkin sen kiinalainen kumppani China Camc Engineering - Camce

Nivala esitteli aikataulua ja visioita lähitulevaisuudesta. Salintäyteinen yleisö sai vastaanottaa China Camce varapääjohtaja Wang Yahangin tervedyksen videon välityksellä. Videolla Yahang esittelee Valko-Venäjällä toimiva mikrosellutehdataan, jollaista ollaan rakentamassa nyt myös Kemijärvelle. 

Suomen kielellä tekstitetty video on kokonaisuudessaan nähtävissä tästä linkistä - klikkaa. 

Miljardin euron hanke 

Nivalan esityksen mukaan miljardin euron hanke käynnistyisi vuoden 2018 toisen kvartaalin aikana. Tuotantovaiheessa laitos olisi jo muutaman vuoden kuluttua. Tuolle näkemykselle Nivala esitti valokuvan, johon tuleva sellutehdas oli sijoitettu havainnekuvaan. "Kuva on otettu keväällä 2020" - lause sai yleisön naurahtamaan. 


Faktaa ja fiktiota Kemijärveltä 


Kemijärvi tuli monelle tutuksi Kari Väänäsen ohjaaman Taivaantulet televisiosarjan myötä, jota kuvattiin vuosina 2007 - 2014. Elokuvan fiktiivinen elämänmeno sijoittui sellutehtaan maisemiin. 

Kuvauksen alkuaikoina kemijärveläiset kohtasivat karun faktan. Stora Enson silloinen johtaja Jouko Karvinen (johdossa 2007-2014) päätti ensitöikseen lakkauttaa vuodesta 1965 toimineen sellutehtaan. Päätös sai kemijärveläiset takajaloilleen. Stora Enson toimihenkilöiden keskuudessakin asia jakoi mielipiteitä. Lähdes 200 henkilöä työllistänyt sellutehdas lopetettiin huhtikuussa 2014. 

Keitele Forest 

Kuluneen vuosikymmenen aikana Kemijärvi on nousemassa jälleen puunjalostuksen kärkikaupungiksi Suomessa. Keitel Forest perusti sellutehtaan tontille modernin sahan ja liimapuutehtaan. Likimain puolen miljoonan kuution jalostuminen tapahtuu nykyaikaisessa sahassa minimaalisella miehityksellä - ennätyksellisellä vauhdilla. Noin 70 prosenttia tuotannosta käytetään viereisen tontin liimapuutehtaalla - loppu menee sahatavarana vientimarkkinoille - pääosin Japaniin. 

Metsäpäivien aikana vierailijat saivat omin silmin todeta kuinka tukki jalostuu 180-200 metrin minuuttivauhdilla laudaksi. "Onko täällä lakko tai joku työnseisaus" tuumaili yksi vierailijoista. Kysymys juolahti mieleen siitä, että työvuorossa on vain kuusi työntekijää. Hekin toimivat pääasiassa valvonta tehtävissä. Rukkaskauppiaiden kulta-ajat ovat ohi puunjalostuspaikoissa. 


Todellinen biotuotetehdas 

"Mitä tapahtuu koivukuidulle ?" - esitettiin katsomosta kysymys. Siihen Heikki Nivala ei niinkään ottanut kantaa. Sensijaan hän tiesi kertoa, että valmistuessaan sellutehdas jalostaa vuosittain yli kaksi miljoonaa kuutiota mäntykyitupuuta mikroselluksi. Mikrosellun markkinanäkymät muovin korvaajana ovat erinomaiset. 

Mikrosellua voidaan käyttää tavanomaisen paperin ja pahvin raaka-aineen lisäksi esimerkiksi rehuissa ja lääkeaineissa. Kemijärven sellutehtaasta puhuttaessa ei siis ole yhtään liioiteltua käyttää nimeä biotuotetehdas. 

Suomalaiset tutkivat innokkaasti mikrosellua. Esimerkiksi Stora Enso käynnisti koelaitoksen vuonna 2015 Imatralla. Kiinalaisilla mikrosellutehtaasta on jo kokemusta Valko-Venäjällä, kuten oheisessa varapääjohtaja Yahangin videotervehdyksessä nähtiin. 


Koneyrittäjillä riittää kapasiteettia

Koneyrittäjäliiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola rauhoitteli metsänomistajia. "Koneyrittäjillä on kausivaihteluista johtuen konekapasiteettia vastata tulevan tehdasuutukaisen aikaan saamaan lisääntyvään puunkorjuu tarpeeseen." 

Metsänomistajille raha ratkaisee 

Suomalainen metsäala elää historiallista aikaa. Ensimmäistä kertaa toimialalle on tulossa ulkomaista kilpailua. Kemijärven lisäksi kiinalainen Kaidi kaavailee biojalostamoa Kemiin. Metsänomistajille lisääntyvä kysyntä herättää kysymyksiä. MTK metsäasiantuntija Samuli Kokkoniemi korosti lisääntyvän kysynnän olevan kaikkien eduksi.

"Metsänomistajalle tämä on tärkein" totesi Kokkoniemi hieroessaan teatraalisesti peukaloa etu- ja keskisormeen. 

RED II 

Kuluvan kuukauden lopulla EU komissio käsittelee metsätulevaisuuden kannalta keskeistä hanketta. Mitä suomalaisesta puusta saa jalostaa? Voiko sen päättää joku muu kuin me suomalaiset ? EU komissio käsittelee vielä lokakuussa 2017.

Salissa käytettiin puheenvuoro, jossa tuotiin esille kotimaisten toimijoiden välinen näkemysero. Esittäjä viittasi tuoreeseen uutiseen, (Maaseudun Tuelvaisuus 22.9.2017) jonka mukaan metsänomistajien omalla MetsäGroup yhtiöllä on napit vastakkain UMP:n kanssa. 

Olisihan outoa jos metsänomistajien itsensä omistama MetsäGroup vastustaisi puun lisääntyvää kysyntää ? Sitähän se tarkoittaisi jos RED II lomakkeelle ei saada mainintaa harvennusmetsien, turvemaiden biomassoista. 

Mikä ihmeen ja kumman RED II?  Se selviää  klikkaamalla tästä MTK:n selvitykseen.

 

Kirjoittaja: LR

Ryhdy toimittajaksi

Mikään uutinen ei ole liian pieni uutisoitavaksi

Esimerkkiuutisia

Viimeisimmät uutiset

Mielenkiintoiset

Tagit

Löydä lisää samankaltaisista

Viimeisimmät @ uutiset