Ladataan sivua...

Suurisavotta päättyi - metsänomistajat vetäytyvät kanteestaan

Yksityisten metsänomistajien muodostama Suurisavotta kanneryhmä ei valita hovioikeuteen. Näin ollen Helsingin käräjäoikeuden loppuvuodesta 2017 antama tuomio, jonka mukaan metsäyhtiöiden keskinäinen kielletty hintatietojen vaihto ei aiheuttanut hintavaikutusta ainakaan puunhintoja laskevaksi, saa lainvoimaisuuden.


Kuva: Kuitupuuta matkalla selluprosessiin 

Suuri raha ratkaisi oikeuden 

Suurisavotta kannereyhmän reilun kuuden vuoden mittainen oikeustaistelu raakapuukartellista tuomittuja metsäyhtiöitä vastaan päättyy. Valitustie hovioikeuteen olisi sisältänyt neljän miljoonan euron kuluriskin. Sitä ei enää nähty järkeväksi ottaa. 

Omituinen kartelli ja tuomio

Helsingin käräjäoikeuden tuomion mukaan kartellista ei aiheutunut vahinkoa metsänomistajille. Käräjäoikeudessa kuultavana olleiden metsäyhtiöiden tilaamien Taloustieteen asiantuntijoiden mukaan hinnat olisivat olleet jopa korkeammalla kuin ilman kartellin olemassa oloa. Myös venäjän puun tiedetään käräjäoikeuden mukaan olevan halvempaa – toisin kuin tullitilasto ja yleinen metsäammattilaisten tieto on.

Käräjäoikeuden ennustus meni pieleen

Käräjäoikeuden loppulausunnoissa kesäkuussa 2017 tuotiin esille arvio, että tuomiosta tullaan valittamaan hovioikeuteen - olipa tuomio kumman eduksi tahansa. Näin ollen tuomiolauselmaan ei lienee paneuduttu aivan täysimääräisesti. Onhan nopealla vilkaisulla tuomiolauselmassa selkeitä asia virheitä, esimerkiksi: "Stora Enso Oyj ei ole myynyt kantajalle puuta" (31.8.2017 s.10) Kantajan ja vastaajan – ostajan ja myyjän roolituksen virhe tukee näkemystä siitä, että tuomiolauselmaan ei niin kovin panostettu - koska oletettiin asian etenevän tarkempaan syyniin hovioikeudessa. 


"Jos tuomiossa ei olisi ollut aivan noin räikeitä virheitä, asian kanssa olisi ollut helpompi elää" - totesi vuodesta 1970 lähtien Metsäliitolle puita myynyt metsänomistaja. 

 

Ei armoa oikeudessa

Yksityisten metsänomistajien lisäksi korvausvaateet ovat jättäneet kymmenet kunnat ja kaupungit, joiden on päätettävä 28.2.2017 mennessä valittavatko hovioikeuteen. Suomen valtion omistaman Metsähallituksen yli 200 miljoonan euron korvausvaateen käsittely alkoi lokakuussa 2017 ja jatkuvat vielä parin viikon ajan. 

Metsänomistajat anoivat käräjäoikeudelta jatkoaikaa valituksensa jättämiselle kunnes olisi selvinnyt kuinka Metsähallituksen kanne menestyy hovioikeudessa. Yksityisten mielestä valtion varoilla oikeutta käyvän Metsähallituksen tuomion seuraaminen olisi luonut turvaa oman kanteensa osalle.

”Ei vaadittu edes kuuta taivaalta, vain muutama kuukausi jatkoaikaa valituskirjelmän jättämiselle”

Käräjäoikeuden puheenjohtaja ei myöntänyt jatkoaikaa.

 

Valittamatta jättäminen tekee käräjäoikeuden tuomiosta lainvoimaisen. Kanneryhmän keskuudessa oikeusprosessi koettiin raskaaksi - mutta yleisen oikeustajun kannalta tärkeäksi.  

”Se ainakin on varmaa, että se joka ensimmäisenä uutisoi – mitä me sanottiin – on se jolla oli eniten pelissä" 

 


Taustoja:

UPM ilmiantoi kartellin 3.5.2004

Kilpailuviraston mukaan kartelli oli pitkäkestoista ja erittäin raskauttavan asiasta teki se, että kolmikko oli tuomittu jo kertaalleen samaisesta yhteistyöstä vuonna 2001 miljoonien markkojen sakkoihin. Markkinaoikeus tuomisi 3.12.2009 metsäyhtiöille toistamiseen kilpailunrikkomusmaksua – tällä kertaa 51 miljoonaa euroa.  Stora Enso, UPM ja Metsäliitto eivät valittaneet tuomiostaan. 

Metsänomistajien ja yleisen oikeustieteellisen näkemyksen mukaan kartelli aiheuttaa aina vahinkoa. Metsänomistajat kokosivat vuonna 2011 kanneryhmän mittauttaakseen oikeutensa vaatimalla menetettyjä puunmyyntituloja oikeusteitse.  Ssamaan aikaan kanteet jättivät myös Meysähallitus ja kymmenet kunnat ja kaupungit.


Vanhentuminen iltapäivälehtijuttujen perusteella

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi maaliskuussa 2014 kanteet vanhentuneeksi. Käräjäoikeuden mukaan metsänomistajien olisi pitänyt ymmärtää jättää korvausvaateet kilpailunrajoituslain mukaisesti viiden vuoden kuluessa siitä kun asiasta oli uutisia mm laajalevikkeisissä iltapäivälehdissä. Metsänomistajat valittivat asiasta hovioikeuteen ja saivat tuomioon kumottua marraskuussa 2014. Metsäyhtiöt veivät asian korkeimpaan oikeuteen. Kolme oikeusastetta tekivät jokainen oman näkemyksensä vanhentumisesta. KKO tuomio keväällä 2016 pudotti kokonaisuudessaan yli 1700 metsänomistajaryhmästä yli tuhat kannetta vanhentuneina. 

Kanneryhmän ainoa vahvuus kestää kuluriskejä oli suurena ryhmänä pysyminen. Ryhmän kokoa nakersi ajan, sairauksien ja kuolemantapauksien lisäksi vastapuolen esittämät tarjoukset, joita tutkittiin poliisiviranomaisenkin toimesta. 27 kantajaa maksoivat 4300 euroa ja vetäytyivtät. Omituista mutta ei laitonta todettiin poliisiviranomaisten toimesta.

Kantajien ryhmä suurimmillaan oli 1700, joista lopulta käräjäoikeuteen eteni 486. Ryhmässä oli 13 kantajaa jotka tähän päivään asti harkitsivat asiansa viemistä eteenpäin. Periaatteen vuoksi tolkuttoman riskin ottoa ei kuitenkaan nähty järjeväksi.

Kanneprosessin seuraaminen on ollut haastavaa kantajille sekä toimittajille. Sitä se on ollut myös käräjäoikeudelle, joka kuuden vuoden aikana ei päässyt yksimielisyyteen siitä, mitä lakia tulisi asiassa tulkita. 

 

 

 



Kirjoittaja: LR

Ryhdy toimittajaksi

Mikään uutinen ei ole liian pieni uutisoitavaksi

Esimerkkiuutisia

Viimeisimmät uutiset

Mielenkiintoiset

Tagit

Löydä lisää samankaltaisista

Viimeisimmät @ uutiset